torstai 8. maaliskuuta 2007

Siniset lapaset











Kylmä katseesi jäädyttää
viimeisen pisaran
arvotusta onnesta.
Tuokiossa mennyt
selittää itsensä.
Suihkukoneet
lohkovat minun
seitsemännen taivaani.

Lähdin liian äkkiä
ja nyt paleltaa.
Eikä ole paikkaa
menne menisin.
Onneksi löydän
siniset lapaset takin taskusta.

Sydäntäni ne eivät lämmitä.
Olisinpa ottanut ne punaiset.

------

Runotorstaille aiheena sininen.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Menisitkö punaiseen?

isopeikko kirjoitti...

Siniset lapaset jäähdyttävät...

Toiseen käteen sininen ja toiseen punainen, voisiko silloin voi säätää omaa tilaansa? Kuin vesihanaa.

Anonyymi kirjoitti...

Siniset sukat, punaiset lapaset.

Allyalias kirjoitti...

Tuo loppu oli kyllä hymyilyttävä. Ehkäpä punaiset lapaset lämmittävät sydämenkin. Tykkäsin tästä runosta.

Anonyymi kirjoitti...

"Kylmä katseesi jäädyttää
viimeisen pisaran
arvotusta onnesta."

Tuli mieleeni jotain elettyä, jokin päättynyt, jokin toive, joka ei sitten ollutkaan, vain henkäys.
Vahvuutta silti lähteä, vaikka kylmäisi ja sisällä olisi lämmin. Se lämpö tosin on vain ulkoista...

Liisa kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne.

Sininen on kylmä väri, vaikka kaunis. Ehkä vielä kannattaisi kääntyä takaisin hakemaan se lämpöisemmät lapaset (takaportti). Sini, osuit oikeaan.

Anonyymi kirjoitti...

Arvottu onni on kovin surullista, bluesia. Bluesiahan tämä koko runo on kokonaisuudessaan. Lopun toive punaisista lapasista menee samaan tunnelmaan jossitteluineen. Sopii hyvin aiheeseen.

Liisa kirjoitti...

Tuima,
Sinistähän sen piti olla. :)