Suolammen rannalla porisi mustakylkinen pyykkipata.
Pesin kuusitoista valkoista lakanaa.
Nyt hankin lihasvoimaa
polkemalla sinivalkoisen kaakelialtaan
läpinäkyvää vettä.
Mökki on vain muutaman linnunkiepin takana.
On suojannut ja pakastanut.
Karkea hanki varastaa yhtäkkiä oikean jalkani.
Kamppailen itseni ylös kinoksesta.
Onneksi on sisua ja varasukat.
Vanha kynänteroitin katsoo kysyvästi.
Näppäimistön A on selvästi kulunut.
Mutta ruutu jää tyhjäksi.
Pään läpi tuulee.
Tabula rasa.
4 kommenttia:
Pyykkääjä tarvinnee lepoa.
Ajatuksella kirjoitettu. Kokemuksesta. Kuinka monelta sitä puuttuukaan jo tänä vuonna.
Tyhjä taulu on hyvä asia. Voi aloittaa taas uudelleen. Tykkäsin tästä.
"Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut
ei ole enää oma itsensä.
Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Claes Andersson: On kylmä, täällä palelee
Lähetä kommentti