keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Näkemyksiä


Lastenlasten ensi piirroksia katsellessa innolla tarkastellaan, mitä ihmisen osia niissä on. Yleensä pää on suhteettoman suuri, kädet saattavat alkaa korvien kohdalta ja pitkät jalat kaulasta. Jotakin tunnistettavaa heidän näkemyksissään on, esimerkiksi minulla kikkarahiukset ja vaarilla pystytukka. Heti tietää kenestä piirroksessa on kyse. Vihreät silmätkin!

Vuosien varttuessa lasten näkemys ihmisestä täydentyy kaikilla yksityiskohdilla napaa myöten. Neljävuotias saattaa osata piirtää jo siluetin. Piirrettyjen ihmishahmojen koosta voi päätellä tai olla päättelemättä jotakin vaikka perheen sisäisiä valtasuhteista. Oman kehon oikea hahmottaminen on tärkeää. Rajat löytyvät liikkeen kautta. Kolhujenkin.

Nyky-yhteiskunta palvoo kauneutta ja terveyttä. Minulle yritetään siukkaasti myydä aikakauslehtiä lupaamalla, että joka numerossa on ainakin 20 sivua molempia edellä mainittuja. En tartu enää bonussyötteihin. Keski-iän näennäiskiireessä näkemys omasta kehosta alkoi hämärtyä siinä määrin, että kehonkuva alkoi vääristyä. Luonnollinen tapa liikkua ja käyttää kehoaan peittyi opittujen virheellisten tottumusten alle. En ymmärtänyt liikkuvani väärällä tavalla, vaikka perässähiihtäjä tai-juoksija toistuvasti neuvoi kiertämään lantiota. Suututti. Enkö muka osaa?

Lopulta olin ihan hukassa ja ulkona omasta kehostani. Elämänkokoisen repun laskisin niin mielelläni vaikka maitolaiturille. Nyt en enää pane pahakseni, vaikka minua ohjataan hengittämään oikein. Kävelemään myös. Onhan tässä aikaa koko loppuelämä. Jos tässä prosessissa löytyisi nimettömälle ja näkymättömälle lapselle minussa nimikin. Pääsisin seuraavalle luokalle - ehdoitta.

____

Tarinamaanantain 63. sana-aihe on näkemys.
Pakinaperjantain 125. aihe on nimetön.

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Pamfletti

Olemme jokainen kulttuurimme kutomia kummajaisia, jos ja kun uskallamme itse katsoa peiliin tai antaa toisten katsoa meitä. Ilman sinivalkoisia tai vaaleanpunaisia silmälaseja. Vitivalkohangilla tarpeelliset aurinkolasit himmaavat vielä enemmän.

Radiossa menossa oleva Eeva-Maija Haukisen lukema matkakuvaus Hevoskärryillä halki Suomen vuonna 1896 ja eilinen TV-ohjelma Omituiset länsimaiset ovat viimeksi avanneet korviani ja silmiäni. Toki huumorilla.

1800-luvun lopulla maatamme kiertäneet sisarukset ihmettelevät mm. kummallisia sänkyjämme, päästävedettäviä ja sivustavedettäviä matolaatikoita, jotka kuhisevat russakoita ja luteita. Kumpaankin lajiin lapsuudessa ja nuoruudessa läheistä tuttavuutta tehneenä en voinut sivuuttaa kuulemaani. Ihmettelivät sisarukset myös miksi rehellisiksi tunnetut suomalaiset yleensä lukitsevat asumuksiaan, koska avaimen löytää joka tapauksessa helposti kopeloimalla oven vuorilaudan alustaa.

Entä eilinen verraton ohjelma, jossa kaksi heimopäällikköä Papua-Uusi-Guineasta jatkoivat tutustumistaan Ranskaan? He kävivät mm. kirkoissa, metsästämässä ja Moulin Rougen kabareessa. Kierreltyään ja ihmeteltyään aikansa kirkkojen kultauksia, he tajusivat mihin länsimaiset ahnehtimansa kullan ovat tarvinneet. Miksi metsästämään lähdettiin suurella joukolla ja mekkalalla, oli myös käsittämätöntä. Kuin myös hinkumme nousta korkeille paikoille, josta sitten voi lasketella alas suksilla sujutellen.

Heidän kulttuurissaan miehet ja naiset asuvat eri taloissa ja komeisiin sulkiin saavat koskea vain miehet. Moulin Rougen kabareessa oltiin siis katsomassa isolla rahalla naisten sääriä. Miten naiset saivat koskea sulkiin ja kantaa mitä upeimpia sulkapäähineitä vähäistäkin vähäisemmissä vaatteentapaisissa? ihmettelivät heimopäälliköt.

Ai niin, se pamfletti! Poimin muutaman aina ajankohtaisen, siis tähän taantuma-aikaankin sopivan sananlaskun. Koeteltua viisautta?

***
  1. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
  2. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
  3. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
  4. Ahne on hyvä ottaan mutta käs vapisee, jos antaa tarttis.
  5. Askel askeleelta portaita kiivetään.
  6. Ei kateen kontti ole koskaan täysi.
  7. Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan.
  8. Helposti saatu on helposti menetetty.
  9. Hyvä antaa vähästänsä, paha ei paljostansakaan.
  10. Jokainen pisara muovaa kiveä.
  11. Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä.
  12. Kauppa se on, joka kannattaa.
  13. Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin.
  14. Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi.
  15. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
  16. Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä.
  17. Viedään kuin pässiä narussa.
  18. Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
  19. ....
Näin meillä. Selkokielellä. Miten muissa kulttuureissa?

_____

Pakinaperjantain 123. haastesana on Pamfletti.