keväisin
säkissä kotiin kannettiin
paljon ruokaa annettiin
ja rapsutusta ja nimet tietenkin
Mooses muistaakseni viimeisin
syksyksi kesä kääntyi
lasten ilmeet ikävästi vääntyi
kun Vihtori ilmestyi taloon
ruokkijat ja rapsuttajat tiesivät
miksi lahtipenkki ulos kannettiin
ja padantäysi kiehuvaa vettä keitettiin
kanat saivat rauhassa kulkeavasta vuosikymmeniä myöhemmin
niiden reittejä ei ennen tarvinnut sulkea
jos vain munia riitti
äiti kiitti
(vuoksi Juicen, luulen niin)
saiko armon, tiedä en
kun kulki ohitsemme joka ilta hokien:
syökää kanaa, syökää kanaa, syökää kanaa
joskus harvoin katkesi myös kanan kaulanyt ovat sellofaanissa molemmat
iskuun vesomen
lensi hetken, vaan ei enää laula(nut)
(ilokokaasuussa)
melkein samalta myös maistuvat
Pakinaperjantain eläinaiheet 184: sika ja 185: kana
6 kommenttia:
Taitavaa riimittelyä ja iloittelua sanoilla, sioilla ja kanoilla.
Kiitos, Anja!
Moni on siirtynyt kasvisruokiin. :)
Hauska =)
Kiitos, Demetrius!
Pakattu liha on varmaan standardoitu vakiomakuiseksi. Vaan eipä tarvi lasten murehtia että Moosesko tässä nyt syödään.
Isopeikko,
Siltä tuntuu, varsinkin jos joskus erehtyy ostamaan valmiiksi maustettuja. Totta on, että lemmikit eivät maistu.
Lähetä kommentti