Katkismuksensa lukeneelle ja kinkereillä istuneelle tämänkertainen Pakinaperjantain aihe ´käsky´tuo tietenkin mieleen kymmenen käskyä. Niitä ei toinna alkaa maallikon repostella, koska ne on valmiiksi selitetyt. Vaan harvapa taitaa ne enää ulkomuistista luetella. Ja yksikkömuotohan tuo aihe on.
Tietokilpailuissa ja sanaristikoissa kysytään usein imperatiivi- l. käskymuodossa olevia suomalaisia paikannimiä. Äkkiseltään tulee mieleen Kisko, Kaavi ja Sauvo. Käskyjä mitä käskyjä. Kalenterin sivuja plaratessa ei aina hoksaakaan, että monet etunimistämme ovat myös käskyjä. Jos antaa tyttärelleen nimen Anna, Emmi, Helli, Marjo tai Salli, tulee samalla vahingossa käskeneeksi häntä. Ellei peräti ennalta ohjanneeksi elämän valintatilanteissa.
Miespuolisten nimien kohdalla käskynimirepertuaari on kutakuinkin yhtä laaja, mutta teonsanojen merkityksistä saattaisivat feministit löytää arveluttavia sulupuolittuneita eroja, siis syvä- ja piilomerkityksiä. Vaikka selvää suomeahan seuraavat nimet ovat: Arvo, Ano, Sauvo, Toimi, Toivo ja Usko. Kukin päätelköön itse.
Vastaavia nimiä saattaa olla enemmänkin, mutta niiden saamiseksi nimipäiväkalenteriin pitää alkaa toimia ja anoa. Ao. lautakunta sitten ilmeisesti vuosittain arpoo kalenteriin pääsevät uudet nimet. Uskotaan ja toivotaan, että arvon lautakunta antaa empimättä sallituille etunimille ikiomat päivänsä.
Pahin kaikista käskyistä on vertaa. Siihen kun laittaa pisteen ja maatunnisteen perään, aukeaa oma sivusto. Se sivusto on toki ihan tarpeellinen kuluttajille. Sen sijaan ei pidä verrata omaa elämäänsä keskiarvoonnellisuudessa eikä onnettomuuksissa eikä missään saavutuksissa ja suorituksissa toisiin ihmisiin. Ei täällä blogimaailmassakaan. Olemme kaikki uniikkeja, siis erilaisia. Silti tilastonikkarit ja kaikenlaiset kyselyt, hyvässäkin tarkoituksessa, minkä tulisi pyhittää keinot, vertauttavat meitä onnettomia ja onnellisia toisiinsa. Se on melkein kuin kaivaisi verta nenästään, sillä vertailu on lyhin tie helvettiin. Top tykkänään. Ja tuostahan saa sitten oivan aasinsillan takaisin katkismukseen...
_____
Pakinaperjantain 152. haastesana on käsky.
11 kommenttia:
Tämäpä oli mainio kulma tarkastella nimiä, nimiä jotka sisältävät käskyn. Mainio!
Tosiaan käskyjä niissä nimissä on.
Joskus tuntuu, että mainokset ovat käskyjä täynnä. Osta, vertaa, säästä, nauti......
Elämmekö käskytetyssä maailmassa, jossa käskyt ovat menettäneet tehonsa. Esimerkkinä todelliset noudatettavat käskyt, ne katekismuksen. Muistammeko edes niitä enää.
Aivan mainio.
Utukka,
Onkohan tällaisia nimiä enemmänkin? Tänä päivänä oli luettelo sellaisista suosituimmista etunimistä, joita on annettu sekä tytöille että pojille.
(Vanhastaan olen tavannut Kaino, Vieno, Rauni-nimisiä miehiä ja naisia.) Nyt näkyy olevan Ada, Robin, Noa, Niki, Venni, Elis, Nikita, Leni, Pessi ja Ira kummankin sukupuolen nimiä.
Arleena,
Mainokset nimullekin tulivat sanasta ensin mieleen. Sitten lasten ohjaus ja sitä kautta heidän nimensä.
Jip,
Kiitos!
Olipa mainio, ja käskyjä täynnä tämä maailma varmaan!
Harakka,
Ajattelepa vaikka armasta kotimaatamme, jonka nimi on Suomi. Sekin on imperatiivi, hoksasin ajatella maiden nimiä vasta kirjoitettuani mitä kirjoitin. :)
En verrannut kuvia toisiinsa joten totean että upeita kaikki.
Demetrius,
Hyvin toimittu. :)
Peikko kiittää. Tuo on hyvää tietoa, jota ei itse oivallakaan, kun se on niin lähellä itseä, eikä tavanomaisuuksia edes osaa kyseenalaistaa.
Isopeikko,
Onko nime enne? Enne on nimi.
Lähetä kommentti