lauantai 15. maaliskuuta 2008

Heijastuksia


Ikääntyneen pimennysverhon
rei´istä piirtyy aamuruskon
helmiheijastenauha tummanharmaalle seinälle.
Tekee mieli koskettaa sitä.
Jokaisen aamun valoon on tunnustellen totuteltava.
Väistelen sujuvasti kirkkaat peilit ja samalla
suojaan kädelläni kirveleviä silmiäni.
Vanha puurolusikka on ystäväni.
Se ei ole liian kirkas, mutta kuitenkin käypä
peili ja näyttää tämänhetkisen totuuden todemmin.

Ylösalaisin.

Runotorstain 83. haaste.


11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

.. ja pehmennetysti. Ikääntynyt pimennysverho, tummanharmaa seinä, kirkkaiden peilien väistely ja vanha puurolusikka vievät kaikki ajatukset ikääntymiseen. Rauhallinen ja hyväksyvä teksti, lopun ylösalaisin tuo mukaan pisaran huumoria ja herättää ajatuksen siitä, että runon puhuja ei pidä ikääntymistä todenmukaisena. Helmiseihastenauha on kiva sana.

Hallatar kirjoitti...

Kaunista.
Tunnen tunnelman...

Anonyymi kirjoitti...

Lämminhenkistä verkkaisuutta, humoristista hyväksyntää. Tähän on helppo samaistua.

Liisa kirjoitti...

Tuima,
...ikään kuin ikääntymistä kyllä. Liian aikaisin vuosissa toki, siitä tuo ylösalaisin-keikaus.

Hallatar,
Kiitos!

Sirokko,
Mielenkiintoista, että ulkopuolinen lukija aistii hyväksynnän, jota vastaan kirjoittajaminä kovasti kapinoi.

Anonyymi kirjoitti...

juu juu mutta kun sanat on niin lempeitä ettei niistä kovin karvasta kapinaa ulospäin hehku, ja lusikan vääristynyt kuvakin on niin huvittava. ehkäs kirjoittajaminä vain luulee kapinoivansa :)

Liisa kirjoitti...

Sirokko,
Se on kasvatuksen tulosta. Ole kiltisti, sano nätisti.... :)

Anonyymi kirjoitti...

Ylösalaisinko? Mist sie tuommosii lusikoi ? Miun lusikois näkkyy pallinaamoi!

Liisa kirjoitti...

Utuinen,
Pitää käännellä lusikkaa hartaasti. Ja katsoa ennen kuin sen puuron siihen sipasee. :)

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Tämä heijastelee tunnelmaa.

Liisa kirjoitti...

Hukka,
Aamutunnelmaa kyllä. Odottaa jonkinlaista keikausta, muutosta - parempaan tietenkin.

Anonyymi kirjoitti...

kaunis, tyyni. jotenkin onnellinen ja tuo mieleen muiston fragmentin jostakin kaukaa. harvoin runot vaikuttavat henkiseen olotilaani mutta tämä teki sen, rauhallisen hyvän olon. siitä kovasti kiitoksia :)