kadotettu paratiisi
pakotti heidät
vielä kerran
katsomaan taakseen
siihen jäivät
suolapatsaiksi
kivettyineinä
pakoon pyrkijät
suojaa ei ole
tuuli tasoittaa
sade silittää
rujoimmatkin
----
Runotorstain 60. haaste on yllä oleva HPY:n puhutteleva kivikuva. Klikkaamalla kuvaa pääset tutustumaan HPY:n kuva- ja tarinamaailmaan.
8 kommenttia:
Ei suojaa.
Kuvan näköinen runo, kyllä!
Yhtäaikaa hyvin surullinen ja lohduttava runo. ... sade silittää - rujoimmatkin.
Ja kaikki kuluu pois.
SusuPetal,
Ei auringoltakaan.
Aino,
Luonnon armoilla, armollisesti.
Isopeikko,
Jos suolaa ovat, niin kuluvat. Syntyykö mitään uutta tilalle?
Suojattomat itsensä suojassa.
Helanes,
Onneksi eivät ole kuitenkaan yksin.
Pakosta tassa joutuu lukemaan runoja. Vaikka runot voivat kertoa tarinoita ja tunteita ja olla kuinka hyvia tahansa, minusta ei tule koskaan runojen lukijaa. Proosallista, vai mita? (Voin mina silloin talloin katsella ka lukea runoa, mutten lukisi joka paiva.)
HPY,
En minäkään runoja joka päivä lue. Joskus yritän kyllä kirjoittaa niitä.
Lähetä kommentti