kun tää autojono liikkuu nii vitkaa
joko ne sillat taas ylös juuttu
se tästä sirkuksesta vielä puuttu
nyrkkiä huitoo tuolla joku pelle
ku tietäs vaa miksi ja kelle
se on tietysti joku tirehtööri
jota oottaa iso iltakööri
onneks ei huuda nyt ambulanssi
otetaas vaikk´ esiin pasianssi
hei nyt minä nään sen verran
tää syytä on oikeesti sirkuksen herran
traktorin perässä on kuljetus leveä
ei pääse ohi, vaikk´ ois laiha ja keveä
helpolla päästiin tällä kertaa
ei tarvinnu seistä helteessä tunnin vertaa
sillat on vanhat ja uusia ne pittää
ettei ehtis tapahtua pahempaa mittää
siltajumijuttu on sen verran tuores
ett´ vastaan kahtee haasteesee yhess´ kuoress´
------
Runotorstaille haastesanaan tuore/Pakinaperjantaille sirkus
15 kommenttia:
Jostain syystä pidän loppusoinnuista. Semmosia runoja onkin ollut nyt useita runotorstaissa. Luulen että sitä kautta oppii rytmin ja soinnin, ne pitää kumminkin olla kohdallaan.No, mun mielestä....
NO voihan sen tehdä näinkin tuoreesti: osallistua kahteen haasteeseen samalla kertaa.
En kyllä olisi halunnut olla tuossa jonossa mukana, en ainakaan helteellä ilmastoimattomassa autossa.
Genoveeva,
Minä pidän loppusoinnuista. Ja tiedän, että tässä jotkut niistä ontuvat... rytminkin kanssa on niin ja näin. Amatöörin kokeilua tämäkin. :)
Tuima,
Ei tulle toistumaan tämä kaksoispostaus.
Nostosiltojen jumittuminen kesti viikko sitten kolme tuntia. Jonoissa haastatellut ihmiset olivat yllättävän kärsivällisiä lehtitietojen mukaan, mutta jälkipuinti onkin ollut sitten jo rajumpaa. Entä jos...-tyyppistä ja se jatkuu ja jatkuu varmasti niin kauan kunnes tietyhteys saadaan takuuvarmasti toimivaksi.
Olisihan tämä vielä tarinamaanaintaihinkin - sopinut. Kävin tässä välissä katsomassa aiheen, oli Torni.
liekkö sitten se kiire kun pitää ehtiä moneen paikkaan(runonkin!), mutta ihan aidosti alkoi lukiessa pulssi kiihtyä ja tulla kuuma...mutta lopetus oli hauska!
Arvasinkin, että vedit tuplat. En ole itse vielä osallistunut pakinaperjantaihin, enkä tiedä onko syytäkään, kun vetäisit nuo sanat niin hyvään yhteyteen. Hienoa Liisa!
Jos haluat, voin vääntää hiukan toiseen muotoon, Mutta kokeile: tirehtööri - iltakööri, verran - sirkuksen herran jne , runoilija saa keksiä uusia sanoja ja käyttää mitä sanajärjestystä tahansa.....
Amatööri minäkin, sanojoen vääntely on hauskaa kun niissä samalla vääntyy ajatuskin, niissä väänteissä.
Helanes,
Niinpä olisikin. Tornihan se on nostosilta pystyssä.
Oldghost,
Alunperin oli tarkoitus vain sinne Pakinaperjantaihin. Siksi siellä on ne kolme vaadittua sanaa. Mutta kun "runoksi" sukeutui, ajattelin, että laitanpa samantien Runotorstaihin.
Kiire ei siis ollut syy, vaan tilapäinen mielenhäiriö. :)
Allyalias,
Sirkusta on niin monenlaista. Eilen ja toissapäivänä ilmasirkusta valtavin ujelluksin ja kaksikymmentuthatpäisine yleisöineen. Sekin on vaarallista kuten ainoan kulkuväylän nostosiltojen lukkiutuminen väärään asentoon.
Olihan se hiukan uskaliasta laittaa kahteen. Toivottavasti en loukannut ketään.
Kirjoita ihmeessä sirkuksesta. Sinua jonkin verran tuntien voisin ennustaa, että sinun sirkuksesi olisi aivan eri sfääreissä.
Genoveeva,
Hyviltä tuntuvat ehdotuksesi. Kokeilenpa muuttaa.
Sujuvaa sanailua. =)
Tosi näppärä juttu!
Mukavan kesäinen runo.
Tuli jotenkin nostalginen olo, ne loppusoinnut varmaankin.
Tuohon siltajökötykseen olin hilkulla joutua minäkin kun saareen porhalsimme. Onnistuimme nippanappa välttämään pahimman ja paratiisi aukeni :)
Elämä on rytmiä. Runo rytmitti "Saksan seisojan" siltamuistot (hymynkin) pintaan!
Hallatar,
Rita,
mk,
Paju,
Hyvä jos nosti edes hymynkareen huulillenne. Paikan päälle osuessa ei yleensä juuri naurata.
Runottelu ja loruttelu on jotenkin noussut pintaan lastenlasten myötä. Hekin leikkivät kanssani sanoilla. Riimit löytyvät sanaan kuin sanaan! :)
Kun loppusointi toimii ... se toimii. Niin kävi tässä.
Istuin sunnuntaina bussissa autojonossa ... vähän samanlainen oli olo. :)
Kivaa runoilua :) Jumiutuminen on tuttua. Täällä maalla on enemmän noita traktoreita, siltoja ei juuri lainkaan.
Lähetä kommentti